UKI Arkkitehdit -säätiö jakoi ensimmäiset avustuksensa
UKI Arkkitehdit -säätiön ensimmäiset avustukset on myönnetty. Yhteensä 13 000 euroa jaettiin viidelle hankkeelle, jotka edistävät arkkitehtuuriperinnön säilyttämistä, tutkimusta, koulutusta ja uusia taiteidenvälisiä näkökulmia. Ensimmäinen avustuskierros konkretisoi säätiön pitkäjänteistä työtä suomalaisen ja erityisesti pohjoissuomalaisen arkkitehtuurin ja kulttuurin hyväksi.
Säätiön ensimmäinen avustushaku toi esiin monipuolisen joukon arkkitehtuuriin, rakennettuun ympäristöön, tutkimukseen ja kulttuuriin liittyviä hankkeita. Hakemusten aiheet ulottuivat rakennusperinnön vaalimisesta ja pohjoissuomalaisen arkkitehtuurihistorian tutkimisesta kiertotalouteen, arkkitehtikoulutuksen kehittämiseen ja uusiin teknologisiin ratkaisuihin. Mukana oli myös taiteidenvälisiä hankkeita ja asumisen tulevaisuuteen liittyviä avauksia.
Säätiön hallituksen puheenjohtaja Matti Heikkinen sekä hallituksen jäsen Mikko Heikkinen toteavat, että hakemusten aiheiden kirjo sekä laatu vastasivat hyvin säätiön perustamisvaiheessa asetettuja odotuksia.
“Annamme mielellämme avustuksia esimerkiksi Pohjois-Suomen arkkitehtuurihistoriaan sekä pohjoissuomalaisten ihmisten ja tutkijoiden työhön liittyviin hankkeisiin. Ja myös koulutuksen tukemiseen, sillä meille tärkeä asia on Oulun yliopiston arkkitehtuurikoulutuksen elinvoimaisuus”, he sanovat.
Viisi avustusta – viisi näkökulmaa arkkitehtuuriin
AaltoSiilo ry:lle myönnettiin 4 000 euroa Oulun Toppilassa sijaitsevan Aaltosiilon kehittämiseen arkkitehtuurin, oppimisen ja kulttuurin keskukseksi.
1930-luvulla rakennetun entisen sulfiittitehtaan siilon suunnittelussa oli mukana Alvar Aalto. Rakennuksesta on tullut merkittävä teollisen rakennusperinnön kohde, jolle etsitään uutta elämää kulttuurin ja oppimisen ympäristönä.
Matti Heikkisen mukaan hanke liittyy läheisesti myös UKI Arkkitehtien omaan suunnitteluhistoriaan.
“Olemme vuosikymmenten ajan ymmärtäneet myös teollisuusrakennusten merkityksen. Meille on ollut tärkeää sisällyttää teollisuusrakentamiseen arkkitehtonisia arvoja. Aaltosiilo voi toimia majakkana, jonka kautta ymmärretään, ettei teollisuusrakennusta tarvitse purkaa, vaan sille voidaan löytää uutta toimintaa.”
Sofia Nivartille myönnettiin 3 000 euroa arkkitehti Eino Pitkäsen (1904–1955) tuotantoa käsittelevän artikkelin laatimiseen.
Kajaanilainen Eino Pitkänen oli merkittävä pohjoissuomalainen arkkitehti, joka tunnettiin erityisesti teollisuus- ja julkisten rakennusten suunnittelijana. Hänen töitään Oulussa ovat muun muassa Valkealinna ja Weckmannin talo sekä Oulu Oy:n alkuperäiset rakennukset.
“Eino Pitkänen oli hyvä ja tuottelias arkkitehti, joka suunnitteli paljon rakennuksia Kajaaniin ja Ouluun. Hänen työnsä ansaitsisi enemmän huomiota. Pohjoissuomalaisten arkkitehtien tuotantoa tunnetaan ylipäätään liian vähän. On tärkeää, että heidän työtään tutkitaan ja tuodaan näkyviin”, Matti Heikkinen sanoo.
Heljä Niemiselle myönnettiin 2 000 euroa Aki Kaurismäen elokuvien tilalliseen estetiikkaan pohjautuvan sisustusarkkitehtuurikonseptin kehittämiseen Sodankylään.
Hanke tarkastelee elokuvien tilallisia ja visuaalisia ratkaisuja sisustusarkkitehtuurin näkökulmasta. Se tuo säätiön tukemien hankkeiden joukkoon poikkitaiteellisen lähestymistavan, jossa arkkitehtuuri kohtaa elokuvataiteen.
Jonna Silvolle myönnettiin 2 000 euroa Oulun yliopistossa toteutettavaan tutkimukseen ikääntyvien puumateriaalien käytöstä rakentamisessa.
Käytännönläheinen tutkimus tarkastelee ikääntyneiden puumateriaalien käyttömahdollisuuksia suhteessa nykyisiin rakennusmateriaaleihin. Aihe liittyy rakentamisen kiertotalouteen ja materiaalien kestävään käyttöön.
Tanya Yliaholle myönnettiin 2 000 euroa Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksikössä toteutettavaan tutkimukseen arviointikyvyn rakentumisesta arkkitehtikoulutuksessa.
Tutkimus käsittelee muun muassa itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin merkitystä arkkitehtiopiskelijoiden asiantuntijuuden kehittymisessä. Tavoitteena on kehittää arkkitehtuurikoulutusta ja sen tarjoamia työelämävalmiuksia.
Arkkitehtuuri on enemmän kuin rakennusten suunnittelua
Ensimmäisten avustusten valinnat kuvastavat säätiön halua tukea myös uudenlaisia avauksia, jotka tuovat arkkitehtuuriin uusia kysymyksiä ja näkökulmia.
“Meidän täytyy avustustenjakajina olla hyvin laajakatseisia. Emme saa urautua siihen, että annamme avustuksia aina johonkin tiettyyn asiaan. Tutkimusten ja hankkeiden pitää voida olla myös sellaisia, että niitä katsoessaan miettii: oho, näinkin voidaan ajatella”, Matti ja Mikko kuvailevat.
Ensimmäinen avustusjako on alku pitkäjänteiselle työlle
Ensimmäisellä avustuskierroksella säätiö joutui tekemään valintoja useiden kiinnostavien hakemusten joukosta. Jaettavissa olevat varat ovat uudella säätiöllä vielä rajalliset, eikä kaikkia hyviä hankkeita voitu tukea. Säätiön tavoitteena on kasvattaa varallisuuttaan ja vahvistaa siten mahdollisuuksiaan tukea arkkitehtuurin, tutkimuksen ja kulttuurin hankkeita tulevaisuudessa.
“Tämä oli ensimmäinen jako. Tarkoituksena on, että toiminta on jatkuvaa ja että meillä olisi jatkossa mahdollisuuksia jakaa enemmän”, Matti Heikkinen toteaa.
UKI Arkkitehdit -säätiö kiittää kaikkia ensimmäiseen avustushakuun osallistuneita. Hakemusten monipuolisuus osoitti, että arkkitehtuurin, tutkimuksen ja kulttuurin kentällä on runsaasti kiinnostavia hankkeita, jotka tarvitsevat tukea toteutuakseen.